Eliaksen suvun edeltäviä polvia

Matti Ericinpoika Lönnrot 1740-1821

Eliaksen isä, pitäjänräätäli, torppari
Isä: Eric Henrichinpoika Losten, äiti: Greta Gabrielintytär Lohilampi.

Matti sai hiustensa ja ihonsa takia lempinimen Mustapää-Matti. Hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa Lohilammella Punkalla oppien samalla räätälin ammatin. Matti oli monitaitoinen mies, hän harrasti puun sorvausta, viulunsoittoa, laulujen sepittämistä ja oli luonteeltaan varsin leikkisä. Vuoden 1770 aikoihin hän muutti sukunimensä Losten Lönnrotiksi. Mentyään naimisiin perhe asettui asumaan Matin enon, Johan Gabrielinpoika Enqvistin maille Lohilammelle. Tulipalon jälkeen asettui aluksi veljensä Gabriel Sylvanderin omistamaan Kiikalan kylän Ali-Kottarin taloon ja rakensi sen kaukaiselle ulkopalstalle Pyöliin pienen uudistorpan.

Matin vaimo

Anna Lena Tolpo 1747-1831

Anna Lenan isä oli Turussa syntynyt pellavankutoja Mårten Tolpo.

Mustapää-Matti on minun isoisoisoisoisoisoiso-isäni.

Tässä hänen runosuonensa sykettä:

Heifa riti rati,

Antakaa viinaa Matill´!

Se on kunnia teitill´,

Antakaa viinaa meitill´!

Hei frolskaa,

Tää on polskaa,

Vaikk´ei tämmöist´ polskaa maailmass´ olskaa!

Sammatin Lohilammen ratsutila oli 1500-luvulta lähtien aina vuoteen 1944 saman suvun hallussa. Vuodet 1781-1901 tila on jaettuna kahtia, Vanha- ja Uusitaloon. Tilan viimeinen isäntä Johannes Lohilampi (ent. Bergman) perusti taloon Suomen ehkä ensimmäisen talonpoikaismuseon. 1920-luvun lopulle tultaessa oli erilaisia näyttelyesineitä jo tuhannen kappaletta.

Vuonna 1944 talo siirtyi suvulta kaupan seurauksena Sammatin kunnalle ja Vanhatalon päärakennus toimii edelleen museona. Tämä kuva talon pihapiirin reunalta vuodelta 1910 on Johanneksen nuoremman veljen, Kaarlo Vanamon ottama.

lohilammen ratsutila

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 27 = 29